Hiski Haukkala: Suomen muuttuvat koordinaatit. Gummerus kustannus, 2012. 196 s.
Hiski Haukkalan uutiskirja Suomen Muuttuvat koordinaatit on piristävä keskustelunavaus. Kansainvälisen politiikan opinnoissani olen saanut kahlata läpi pinon maailmanpolitiikan opuksia, joissa käydään läpi globaaliin hallintaan sekä ei-valtiokeskeiseen politiikkaan liittyviä kysymyksiä. Näiden teosten tulkinta kansainvälisen järjestelmän muutoksesta on oikeanlainen. Ajoittain tulkinnat ampuvat kuitenkin yli, jolloin kosketus todellisuuteen katoaa.
Haukkalan teoksen lähtökohtana on käytännönläheinen lähestymistapa Suomen ulkopolitiikkaan. Hän käy läpi kansainvälisen järjestelmän muutostrendit sekä niiden vaikutuksen Suomen ulkopoliittisen liikkumatilaan. Haukkalan keskeinen väite on, että Suomi voi tiettyjen reunaehtojen sisällä vaikuttaa omaan linjaansa.
Mielenkiintoinen analyysi on myös Suomen sijoittaminen erilaisten voimakeskusten väliin. Historiallisesti Suomi toimi Pietari-Berliini-Tukholma -akselin välillä. Nyttemmin voimakeskuksiksi ovat nousseet Bryssel, Moskova ja Washington. Euroopan kriisi, Venäjän ongelmat sekä Yhdysvaltojen pienentyvä merkitys asettavat tämänkin kolmion merkityksen tulevaisuudessa kuitenkin kyseenalaiseksi.
Haukkalan viesti on, että Suomen on seurattava aktiivisesti kansainvälisen järjestelmän muutosta. Pelkkä seuraaminen ei kuitenkaan riitä, vaan Haukkalan sanoin ”Suomen on oltava globaalisti osa ratkaisu, ei ongelmaa”. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa aktiivista yhteistyötä Venäjän ja lännen kanssa. Lisäksi Suomen on pidettävä kiinni vanhasta viisaudesta, eli hoidettava sisäiset asiat kuntoonsa ulkoisen vaikutusvallan turvaamiseksi. Myös uudet ilmiöt, kuten arktisten alueiden merkityksen nousu tuovat uusia mahdollisuuksia Suomelle.
Hyvä kirjan kuuluu herättää ajatuksia. Suomen Muuttuvat koordinaatit onnistuu tässä erinomaisesti. Maailman muutoksen kuvaus sekä Suomen asemoiminen siihen ovat teoksen suurin vahvuus. Haukkala ei anna valmiita vastauksia, mutta se ei ole tarkoitustaan. Teokseen vahvuudeksi on laskettava myös mukana oleva kirjallisuusluettelo lisälukemisen hankkimiseksi.
Loppuun on mainittava, että yhteiskuntatieteilijöiden toivoisi osallistuvan Haukkalan tavoin laajemmalla rintamalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Näin yhteiskuntapoliittisen keskustelumme ja päätöksentekomme taso paranisivat nykyisestä.
Kirjan teemojen käsittely jatkuu kirjalle omistetussa blogissa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti