torstai 13. huhtikuuta 2017

Kuntavaalien kahtalainen viesti

Kuntavaalien tuloksista on tehty monenlaisia analyyseja. Mielestäni keskeinen huomio on, että valtakunnallinen tulos kätkee sisälleen erilaisia tarinoita. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat huomattavia.

Osassa maata SDP ja keskusta vahvistuivat. Perussuomalaisten äänestäjät palasivat koteihinsa. Kaupunkien tarina on kokonaan toinen. Helsingin pormestarikamppailu kääntyi kokoomuksen ja vihreiden hyväksi.

Tärkein poliittisen tilanteen muutosta kuvaava havainto on vihreiden kannatuksen nousu eri puolilla maata. Heidän kannatukselleen näyttää olevan sosiaalista tilausta erilaisilla paikkakunnilla. Yhteiskunnallinen protesti kanavoituu tällä hetkellä vihreisiin.

Kaikille puolueille yhteinen opetus on, että jokainen ääni on ansaittava vaaleissa erikseen. Tähän tarvitaan eri puolilla Suomea erilaisia toimintatapoja.

Oman puolueeni keskustan pitää miettiä tulevia askeliaan hyvinkin tarkkaan. Ainakin kärkeä ja viestiä pitää laajentaa. Emme voi luottaa pelkästään erinomaista työtä tekevän pääministerin panokseen. Keskusta on ollut viime vuodet positiivisella tavalla Juha Sipilästä riippuvainen puolue, mutta tästä on otettava seuraava askel eteenpäin.

Osana tulevaisuuspohdintaa on mietittävä myös sitä, millaisella viestillä keskusta pääsee mukaan suurimpien kaupunkien poliittisiin asetelmiin. Vuonna 2012 käynnistyneen puolueen uudelleenrakentamisen kärkenä on ollut keskustalaisuuden kunnianpalautus. Olemme saaneet omat potentiaaliset äänestäjämme liikkeelle, mutta emme ole murtaneet vanhoja poliittisia asetelmia.

Näissä vaaleissa kokoomus sai Helsingissä yli 80 000 ääntä enemmän kuin keskusta. Näin suuria eroja on lähes mahdotonta kuroa muualla maassa. Tämän vuoksi keskusta tarvitsee viestiä, joka puhuttelee myös kaupungeissa. Mielestäni se löytyy eheyden, vihreyden ja koko kaupungin kehittämisen varaan rakentuvasta politiikasta.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kiitos!

Eilen riitti jännittettävää pikkutunneille asti, kun Vantaalla laskettiin ääniä kuin Floridassa konsanaan. Vaalitulos valmistui vasta kolmelta yöllä.

Keskusta säilytti Vantaalla entiset asemansa, eli kolme valtuutettua. Tämä on hieno tulos tässä tilanteessa. Keskustan ehdokkaat tekivät upeaa kampanjatyötä eri puolilla Vantaata.

Oma äänimääräni 117 vetää nöyräksi. Siinähän on yhtä paljon porukkaa kuin parissa ruuhkabussissa. Ääniä tuli eri puolilta Vantaata, mutta isoin potti tuli omilta kotikulmilta Kivistöstä ja Keimolasta.

Vaikka paikka valtuustosta ei auennutkaan, saan jatkaa kiitollisin mielin vaikuttamistyötä paremman huomisen puolesta.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Vaalipäivä

Kuntavaalityö huipentui tänään Myyrmäessä. Huomenna on jännittävä päivä. Kokemuksesta tiedän, että tunnit matelevat ennen vaalitulosten julkaisemista. Pitääkin keksiä jotain mielekästä tekemistä ajan tappamiseksi.

Vaaleihin käydään mielenkiintoisista asetelmista. Tuoreimpien gallupien mukaan mikä tahansa kolmesta suuresta puolueesta voi olla ykkössijalla. Viimeisimmät vaalitentitkin ovat olleet tasaisia, joten kuntavaalien valtakunnallinen ykköspaikka ratkaistaan huomenna äänestysuurnilla.

Näiden vaalien tärkein piirre on ollut yhdessä tekemisen meininki. Uusi sukupolvi piirtää uutta Suomea. Voittoonsa uskovien urheilijoiden ja startup-yrittäjien lisäksi tämä näkyy myös politiikassa. Enää ei lähdetä varmistelemaan selustaa ja turvaamaan omia asemia, vaan jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä parempia asioita.

Kaikista puolueista löytyy poliitikkoja, joilla on ratkaisukeskeinen ja tulevaisuuteen katsova ote. Tämän pohjalta on hyvä lähteä ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Kuntapolitiikassa mahdollisuudet ovat vieläkin suurempia, koska siellä ollaan vapaampia valtakunnan politiikalle tyypillisestä hallitus-oppositio -politikoinnista.

Oma kampanjani on mennyt hyvin. Eduskunnassa tekemäni päivätyön rinnalla on ollut hienoa laittaa myös itsensä likoon. Turuilla ja toreilla on tullut tavattua lukuisia vantaalaisia ihmisiä. Kohtaamista on tarttunut mukaan lukuisia uusia ideoita.

Vantaalla riittää tulevina vuosina paljon tehtävää. Haluan olla mukana siinä porukassa, joka ratkoo yhteisiä haasteitamme. Pyydänkin tukeasi vaaleissa. Vaalinumeroni on 625!

torstai 6. huhtikuuta 2017

Kirjastojen puolesta

Liikunnan ohella lukeminen on toinen intohimoni. Paljosta on kiittäminen hienoa kirjastolaitostamme. Ennen vietin sen verran paljon aikaa Martinlaakson kirjastossa, että osasin monen osaston aineiston lähes ulkoa.

Luen vieläkin paljon. Se on paras tapa heittää aivot narikkaan ja puhdistaa mieli politiikan kielestä. Tällä hetkellä minulla on käynnissä "Amerikka-kausi". Parhaillaan luen Juha Itkosen matkakirjaa Minun Amerikkani. Sitä ennen mukanani kulkivat Donna Tarttin taitavasti kirjoitettu romaani Tikli ja Anu Partasen tietokirja Pohjoinen teoria kaikesta. Voin suositella näitä kaikkia.

Viime vuosina paheekseni on tullut kirjojen ostaminen. Niihin saa kulumaan ns. turhaa rahaa. Saisin käyttää kirjastojen palveluja enemmän.

Maksuttomat ja kaikkien saatavilla olevat kirjastopalvelut ovat tärkeä osa suomalaisen sivistyksen suurta tarinaa. Suomen 765 yleistä kirjastoa ja 140 kirjastoautoa mahdollistavat sen, että sivistys on kaikkien suomalaisten saatavilla. Digitalisaatio on parantanut kirjastopalvelujen saatavuutta merkittävällä tavalla. Palveluista on tullut entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia.

Fyysisillä kirjastoilla on silti erittäin tärkeä merkitys. Ne eivät ole pelkästään kirjojen lainaamiseen tarkoitettua paikkoja, vaan ihmisten yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja. Kirjojen lisäksi kirjastoista saa videoita, musiikkia, pelejä, leluja ja urheiluvälineitä. Kirjastolaitoksemme niin vahva, että sitä voi kehittää tulevaisuudessa pitkälle eteenpäin – vain mielikuvitus on rajana.

Vantaalla on tehty pienistä määrärahoista huolimatta hienoa työtä kirjastotoimen kehittämiseksi. Tätä työtä pitää tukea ja vahvistaa. Lähikirjastoja tarvitaan edelleen.

Tulevaisuuden kunnassa sivistys on suurin yksittäinen politiikan sektori. Tämä avaa monia mahdollisuuksia myös kirjastolaitoksen kehittämiselle. Haluan olla siinä työssä mukana.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Asumisen vapautta ja viheralueita

Aloitin eilen suunnistuskauteni Helsingin Pirkkolassa. Viiden kilometrin radalla tuli tehtyä mukava suoritus. Kun vauhti oli kohtuullista, vältyin pahemmilta virheiltä.

Suunnistamisen ohessa tuli nautittua Helsingin keskuspuiston hienosta luonnosta. Ymmärrän helsinkiläisten huolta siitä, että keskuspuistoa ollaan raivaamassa asumisen ja rakentamisen käyttöön. Hieno alue on säilytettävä ulkoilualueena.

Rakentaminen ja asuminen ovat puhututtaneet myös Vantaan vaalitilaisuuksissa. Tikkurilassa eräs kohtaamani ihminen kritisoi sitä, kuinka kotikaupunginosani Kivistö on rakennettu liian tiiviiksi.

Kerroin hänelle, kuinka hyvin viihdyn Kivistössä. Junaradan varrelle on syntymässä hieno kaupunginosa kattavine palveluineen ja kivijalkaliikkeineen. Kivistön ympärillä on myös paljon hienoja viheralueita. Juuri tämän kaltaista kaupunkikulttuuria tarvitsemme Vantaalle.

Kaikkea asumista ei saa kuitenkaan pusertaa saman muotin läpi. Suuressa kaupungissa pitää olla tarjolla monipuolisesti erilaisia asumismahdollisuuksia. Ihmisten tarpeet vaihtelevat ja tämä pitää hyväksyä. Myös väljemmin asumisen pitää olla mahdollista, ja kaupungin ei pidä kieltää ihmisiltä rakentamista.

Tiiviisti rakennetut kaupunginosat ja viheralueet eivät ole toisiaan poissulkevia. Pikemminkin päinvastoin. Tiiviimpiä keskustoita voi ympäröidä laajatkin viheralueet. Luonnosta ja liikkumisen mahdollisuuksista ei saa tinkiä mistään hinnasta.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Kansanvallan väkevä voima

Yhteiskunnallisen keskustelun tahti on toisinaan niin nopeaa, että heikompaa hirvittää. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) Vesa Vihriälä ja Niku Määttänen julkaisivat viime perjantaina muistion Kolme keinoa turvata tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus.

Samana päivänä Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ehtivät jo tyrmätä muistiossa käydyn pohdinnan lukukausimaksujen käyttöönotosta. Hyvä niin.

Itse ehdin lukaista Etlan muistion vasta eilen. Lukukausimaksupohdinnan lisäksi Vihriälä ja Määttänen esittävät valtion omaisuuden siirtämistä yliopistoille sekä elinkeinotukien korvaamista Tekesin innovaatiotoiminnan rahoituksella.

Esitetyt keinot avaavat muistion tarkoitusperän. Tarkoituksena on löytää keinoja, jotka tekisivät yliopistoista vähemmän riippuvaisia vuosittaisesta valtionrahoituksesta. Uskomuksena on, että yliopistojen suurempi taloudellinen liikkumavara tekee niistä vahvempia.

Minua huolestuttaa tällainen pohdinta, jossa tietyille yhteiskunnan osa-alueille halutaan antaa erityisasema yleisen julkisen rahoituksen ulkopuolella. Erityisesti liikennerahoituksen puolella on harrastettu vastaavaa ajattelua.

Selkeämpää on, että poliittiset päättäjät osoittavat rahoitusta sinne, mikä on yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeintä. Päätöksentekijöiden käsiä ei kannata sitoa. Tämä jos mikä on kansanvaltaa. Jos valtion kehysbudjetointijärjestelmä on kankea, pitää sitä muuttaa. Oikea ratkaisu ei ole siirtää toimialoja budjettiprosessin ulkopuolelle.

Etlan muistio kannattaa kuitenkin lukea, myös lukukausimaksuja koskevan pohdinnan osalta. Vihriälä ja Määttänen toteavat, että nykyjärjestelmä ei toteuta aitoa mahdollisuuksia tasa-arvoa. Vaikka korkeakoulutus on maksutonta ja opiskelua jopa tuetaan opintotukijärjestelmän avulla, hakeutuu yliopistoihin enimmäkseen koulutettujen vanhempien lapsia.

En kannata lukukausimaksuja, mutta niiden yksisilmäinen vastustaminen ei riitä. Tarvitaan aitoja toimia koulutuksen tasa-arvon parantamiseksi. Tärkeintä on panostaa koulutusurien alkupäähän. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolella voidaan tehdä eniten nykykehityksen muuttamiseksi.

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Hyvin tässä käy

Eilinen päivä käynnistyi urheilullisissa merkeissä. Hain aamulenkiltä vauhtia ensi viikolla käynnistyvään suunnistuskauteen. Maanantaina on rastit Helsingin Pirkkolassa ja keskiviikkona on luvassa "kotikisat" Myyrmäessä.

Oman lenkkini jälkeen jännitin Vantaan Hiihtoseuran menestystä hiihdon SM-viesteissä. Voittohan sieltä tuli! Matti Heikkinen käänsi kilpailun Vantaan hyväksi komealla ankkuriosuudellaan.

Iltapäivällä olin vielä vaalikierroksella. Kolean sään johdosta ihmisiä oli normaalia vähemmän liikkeellä, mutta tunnelma oli silti hyvä. Ihmisiä puhuttivat tällä kertaa muun muassa kaupunkisuunnittelu ja liikenneratkaisut. Tikkurilassa Vantaan Keskustan positiivisen vaalifiiliksen kävi tarkastamassa myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Tänään on luvassa astetta rauhallisempi päivä. Ohjelmassa on rentoutumista ja ensi viikon suunnittelua. Viimeiseen kampanjaviikkoon voi käydä hyvillä mielin. Kampanja on kulkenut todella hyvin ja oma olo on luottavainen. Hyvin tässä tulee joka tapauksessa käymään!

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Talkkarit takaisin ja koulut kuntoon

Pääministeri Juha Sipilä on nostanut tällä viikolla esille sisäilmaongelmien korjaamisen. Hallitus selvittää tarvittavat keinot kuntavaalien jälkeen pidettävään hallituksen puoliväliriiheen mennessä.

On hyvä, että tärkeään asiaan on herätty. Tunnen sisäilmaongelmat jo omasta kokemuksestani. Entinen kouluni Laajavuoressa purettiin muutama vuosi sitten sisäilmaongelmien vuoksi. Selvisin itse kouluvuosista pienellä silmien punoituksella, mutta kaikilla kavereillani ei käynyt yhtä hyvin.

Sisäilmaongelmien korjaamiseen ei ole yhtä ainoaa keinoa. Rakentamisen parempaan laatuun ja kunnossapitoon on panostettava. Huolellinen rakentaminen ja parempien materiaalien, kuten puun käyttö helpottaisivat tilannetta paljon.

Myös kiinteistöjen kunnossapitoon pitää panostaa. Talkkareista luopuminen ja huollosta säästäminen ovat aiheuttaneet paljon harmia. Kun jatkuvaa pikkuremppaa ei tehdä, korjaustarpeet kasaantuvat.

Julkisessa rakentamisessa tarvitaan muutenkin pitkäjänteisempää otetta. Kuten vanha viisaus kuuluu, köyhän ei kannata ostaa huonoa. Jos rakentamisesta ja huollosta säästetään, tulevat kulut myöhemmin moninkertaisena vastaan.

Remppatalkoot pitääkin laittaa käyntiin välittömästi. Tarpeellisia korjauksia ei pidä viivyttää. Kysymys on ihmisten terveydestä.

torstai 30. maaliskuuta 2017

Kyllä kaksoiskuntalaisuudelle

Kaksoiskuntalaisuuden ideassa on järkeä.

Työelämän murros on valtaisa. Ihmiset liikkuvat perheen, työn ja opiskeluiden perässä ennen näkemättömällä tavalla.

Tuntuu hieman vanhanaikaiselta, että täydet palvelut tarjotaan vain yhdellä paikkakunnalla.

Matkustin taannoin junalla työreissulle Kokkolaan. Rakennuksilla työtä tehneet miehet kertoivat, kuinka he asuvat arkipäivänsä Vantaalla. Kaverit tunsivat itsensä ulkopuolisiksi kotikaupungissamme.

Vantaalla käydään paljon töissä muualta. Monet heistä maksaisivat mielellään osan veroistaan meille.
Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi tämän.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Ehdolla numerolla 625

Tänään käynnistyy kuntavaalien ennakkoäänestys. Päällä on sopiva jännitys.

Kampanja on mennyt hyvin. Ihmisiä on ollut mukava tavata. Myös vaaliteemani ovat saaneet vastakaikua. Sivistyksen, oikeudenmukaisuuden ja koko kaupungin kehittämisen puolesta on ollut helppo puhua.

Eilen kävin hakemassa vaalien loppukiriin tarvittavia lisäkierroksia kevään ensimmäiseltä rullahiihtolenkiltä. Kehäkolmosen vartta oli mukava rullailla kaverini kanssa.

Tämä vaaliprojekti on tarkoitus viedä maaliin asti. Siinä tarvitaan kuitenkin kaikkien vantaalaisten apua. Olen nöyrin mielin käytettävissänne!

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Tutkimustieto päätöksenteon käyttöön

Viikonloppuna luin emeritusprofessori Kari Uusikylän blogin Kertokaa terveiset Juha Sipilälle.

Minua jäi harmittamaan. Uusikylän mukaan tie helvettiin on kivetty turhalla löpinällä, lupausten lätinällä ja ylimielisellä röyhkeydellä. Uusikylä viittaa Sipilän hallituksen politiikkaan.

Hallitusta saa ja pitääkin kritisoida. Uusikylä tekee sen kuitenkin hajottavalla tavalla. Odottaisin hänen kaltaisen ihmisen käyttävän lahjojaan sen pohtimiseen, miten tästä hänen kuvaamastaan alhosta noustaan. Sen sijaan Uusikylä keskittyy leimakirveiden heittelyyn.

Minä arvostan ratkaisukeskeisempää ja rakentavampaa otetta. Tämän vuoksi oli ilo lukea Helsingin pormestariksi pyrkivän, Eurooppahistorian professori Laura Kolben kirjoitusta Tiede, tutkija ja kuntapolitiikka.

Kolben mielestä tieteentekijöiden on käytävä rohkeasti tuulta päin. Kolben mukaan tutkimusta pitää käyttää kuntapolitiikan valmistelussa huomattavasti nykyistä enemmän.

Kolben kanssa on helppo olla samaa mieltä. Jotta aikamme viheliäisiin ongelmiin löydettäisiin ratkaisuja, ovat tiede, tutkimus ja erilaiset datat (tilastot, avoin data) valjastettava entistä paremmin politiikan ja päätöksenteon käyttöön. Tarvitaan aitoa yhteistä valmistelua, johon sekä päättäjät että asiantuntijat sitoutuvat. Kysymys on molempia osapuolia hyödyttävän vuorovaikutuksen luomisesta.

Valtakunnan tasolla on tehty jo jonkin verran töitä ongelmalähtöisen tutkimustoiminnan kehittämiseksi. Kuntapuolen päätöksenteossa tähän ei olla kuitenkaan päästy. Olen sitoutunut edistämään sitä, että Vantaalla ratkaistaisiin kaupungin viheliäisiä ongelmia päättäjien ja tutkijoiden välisen vuorovaikutuksen pohjalta.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Vantaalle kasvun ja osaamisen ohjelma

Brexit-äänestyksen ja Trumpin valinnan jälkeen tuomiopäivän ennustajat kertoivat, kuinka Britannian ja Yhdysvaltojen taloudet kääntyvät vapaaseen pudotukseen. Kommentoijilla jäi huomaamatta, että molempien maiden kansantaloudet nojaavat kotimaiseen kulutukseen. Kun ihmisten poliittiset toiveet käyvät toteen, ei voi odottaa, että luottamus talouteen heikkenisi.

Tarkasteluvälin on oltava pidempi. Britannian ja Yhdysvaltojen kohtalon ratkaisee se, miten kauaskantoisia päätöksiä maissa osataan tehdä. Tämän osalta en olisi kovinkaan toiveikas.

Myös Suomessa kansalaisten luottamus talouteen korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Tämä vahvistaa niitä positiivisia viestijä, joita olen vaalikentillä kohtaamiltani ihmisiltä saanut. Vaikka meillä kaikilla on omia arjen haasteita, uskovat ihmiset niiden ratkeavan tavalla tai toisella.

Luottamuksen nousu on tuonut talouteen ja työllisyyteemme myönteisen käänteen. Lisääntynyt yksityinen kulutus on hinannut meidät kasvun tielle. Tämä on poikkeuksillista pienelle vientiriippuvalaiselle maalle.

Myönteistä kehitystä pitää vahvistaa. Meidän on osattava tehdä järkeviä päätöksiä, jotka vahvistat pitkän välin kehitystämme. Tärkeintä on panostaa osaamiseen ja innovaatioihin. Hallituksen tulevassa kehysriihessä on tehtävä toimia, jotka parantavat koulutuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta.

Paljon voidaan tehdä myös paikallisella tasolla. Vantaalla tarvitaan omaa kasvun ja osaamisen ohjelmaa. Se koostuu kolmesta osasta:

1) Peruskoulun oppilaskohtainen rahoitus on saatava lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa.
2) Ammatillisen koulutuksen työelämäkelpoisuutta pitää parantaa. Vantaalla on kehitettävä malli, jossa nuoret ja aikuiset työllistyvät alueen yrityksiin työssäoppimisen kautta.
3) Yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatipanokset pitää saada kasvuun. Paikallisella tasolla on luotava innovaatoiminnalle suotuisat olosuhteet.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kohtaamisten päivä



Tänään oli kohtaamisten päivä.

Aamulla lenkkipolulla kertyi 16 kilometriä juoksua. Vastaan tuli julmetun paljon lenkkeilijöitä, monet kasvoista jo tuttuja. Hienoa, että kevät houkuttelee ihmisiä liikkeelle. Omakin kunto osoittaa pikku hiljaa kohentumisen merkkejä.

Iltapäivällä olin kampanjoimassa Myyrmäessä. Politiikka ja tulevat vaalit kiinnostavat. Keskusteltavaa riitti Kelan jonoista ja ammatillisesta koulutuksesta Länsi-Vantaan edunvalvontaan.


Ilta on tarkoitus viettää rauhallisemmin, luvassa nojatuolimatka Amerikkaan. Juha Itkosen uusin kirja vaikuttaa todella innostavalta.

Huominen on toivon mukaan rauhallisempi päivä. Tarkoitus on viettää aikaa perheen kanssa ja hiljentyä.

Huippusuoritukset luovat elinvoimaa

Vantaa on urheilukaupunki. Meillä tehdään hienoa seuratyötä eri lajeissa. Samaan aikaan Vantaata kuitenkin käytetään esimerkkinä kaupungista, jossa on hyvin vaatimatonta urheilumenestystä kaupungin kokoon nähden.

Eilen olin Korson Lumossa seuraamassa Vantaa Ducksin taistelua lentopallon Mestaruusliigan puolivälierissä. Pudotuspelilentopalloa nähtiin Vantaalla ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Tunnelma oli mahtava. Vastaavaa meininkiä en muista Lumossa aiemmin nähneeni. Valitettavasti Ducksien taistelua ei palkittu, vaan peli kääntyi viidennen erän lopussa loimaalaisille.

Duckien hienosta kevättaistelusta pitää ottaa oppia Vantaalla. Vantaan on tärkeää panostaa omiin huippuihinsa. Huippujoukkueet ja -urheilijat vahvistavat toiminnallaan kaupungin yhteisöllisyyttä. Sitä tarvitaan lisää, jotta Vantaa nousisi kaupunkina uudelle tasolle. Huiput innostaisivat myös lapsia ja nuoria liikkumaan

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Uusi duuni- ja kampanjaviikko

Työviikko käynnistyi tänään mukavissa merkeissä. Ohjelmassa oli viikon kokouksiin ja koitoksiin valmistautumista.

Lounastunnilla kävin vanhalla koulullani Martinlaaksossa. Yläkoululla järjestettiin onnistunut vaalipaneeli. Yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa oli mukava pohtia, miten Vantaan asioita laitettaisiin kuntoon.

Nostin esille nuorten työllisyystilanteen parantamisen. Mielestäni yksi tärkeimmistä tekijöistä on varhaisen työkokemuksen saaminen.

Vantaalla pitäisi käynnistää oma kesäduunikampanja. Kaupungin omien työpaikkojen lisäksi tarvitaan ns. työllistymisseteli. Kaupunki siis maksaisi osan nuoren palkasta.

Vaikka tämän kaltaiset järjestelyt maksavat, maksavat ne itsensä myös takaisin. Mikäli nuorten työllisyystilanne saadaan paremmalle tolalle, säästää kaupunki jo paljon.

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Fiiliksia viikonlopulta


Viikonloppu on kulunut perheen ja läheisten kanssa sekä liikkuen. Hiihtokauden jälkeen olen siirtynyt pikku hiljaa juoksemaan. Eilen kokeilin, miltä hieman kovempi vauhti tuntuu. Juoksin 6 kilometriä puolimaratonin kilpailuvauhtia. Vielä on lenkkejä juostavana, jotta samaa vauhtia jaksaisi 15 kilometriä pidempään. Kivistön ja Pohjois-Vantaan upeissa maisemissa kelpaa kuitenkin lenkkeillä.

Tänään olin Kivistön kirkossa järjestetyssä yhteisvastuumessussa. Kirkkomme oli lähes täynnä eri-ikäistä porukkaa. Sanan ja yhteisöllisyyden lisäksi porukkaa houkutteli paikalle herkullinen keittolounas.


Politiikan puolella olen iloinnut talouden ja työllisyyden positiivista merkeistä, ja pyrkinyt ymmärtämään niitä paremmin. Nyt tulee jatkuvasti hyviä uutisia eri puolilta. Viikonlopun aikana tutustuin The Economistin artikkeliin maailmantalouden positiivisista näkymistä ja Suomen Pankin talouskatsaukseen.Vahva luokusuositus näille.

Suomen Pankin arvion tärkein viesti on, että talouskasvu on aikaisempaa laajemmalla pohjalla. Yksityisen kulutuksen lisäksi myös vienti on kasvussa. Talous pitää kuitenkin saada vieläkin kestävämmälle pohjalla. Innovaatiotoimintaan käytetty rahoitus on ollut laskussa jo pitkään. Mikäli emme onnistu luomaan uutta, putoaa tulevaisuuden kasvulta ja hyvinvoinnilta pohja pois. Kilpailukykysopimuksilla ei tehdä mitään, jos meillä ei synny tavaroita ja ideoita, joille on tulevaisuudessa kysyntää. Menestyvän maan merkkinä ovat innovaatiot ja investoinnit. Valtakunnan politiikan puolella tarvitaankin toimia, jotka lisäävät sekä julkisen että yksityisen innovaatiorahoituksen määrää.

Sama viisaus pätee myös paikallisella tasolla. Vantaa on tehty viime vuosina rohkeita panostuksia tulevaisuuteen. Esimerkkejä näistä ovat uusiin asuinalueisiin, liikenneyhteyksiin (erit. kehärata) ja yrittäjämyönteiseen politiikkaan panostaminen.

Jatkossa tarvitaan kuitenkin innovatiivisempaa otetta. Vantaalla pitäisi pohtia erityisesti sitä, miten jo olemassa olevia alueita ja niiden toimintoja kehitetään. Mikäli ihmiset eivät koe Vantaata hyväksi paikaksi asua, tehdä töitä ja yrittää, on kaupunki vain ohikulkupaikka. Yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vahvistavia toimia tarvitaan lisää.


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Vantaalla tarvitaan oma ammatillisen koulutuksen reformi

Tiukka duuniviikko on takana. Keskiviikkona eduskunnassa käytiin välikysymyskeskustelu ammatillinen koulutuksen säästöistä. Olin mukana keskustaryhmän valmistautumisessa.

Keskustelu meni mielestäni hyvin. Keskustan edustajat toivat esille, kuinka työpaikat ja osaaminen pitää saada kohtamaan paremmin. Siinä ei ole mitään järkeä, että meillä on samaan aikaan työvoimapulaa ja työttömyyttä.

Tämän vuoksi tehdään ammatillinen koulutuksen reformi. Pirstalaisista tutkinnoista tehdään laajempia kokonaisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Samalla koulutuksen päällekkäisyyksiä ja byrokratiaa puretaan, jotta koulutuksen järjestäjät voisivat tehdä paremmin omia uudistuksiaan.

Tämä aihekokonaisuus on tärkeä myös meillä Vantaalla. Vaikka meillä on paljon työpaikkoja, jää liian moni nuori ja aikuinen vaille työpaikkaa. Tähän pitää lähteä hakemaan ratkaisuja.

Vantaalla ammatillista koulututusta järjestävät Varian pitää lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia asioita. Koska työelämä muuttuu meillä huimaa vauhtia, on meidän oltava edelläkävijänä myös ensi vuonna voimaan astuvan ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamisessa.

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Enemmän huolenpitoa

Ylen tänään julkaisema kuntatutka on erinomainen palvelu.

Vantaankin osalta se kertoo sen, missä mennään. Vantaalla menee ”isossa kuvassa” hyvin. Kaupungissa on vireää yritystoimintaa ja työllisyystilanne on keskiarvoa korkeampi.

Sen sijaan suurimmat haasteet ovat kasvaneissa eroissa ja kaupungin yleisessä ilmapiirissä. Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä töitä sen eteen, että hyvinvoinnin hedelmät jakaantuisivat tasaisemmin.

Minulla on kaksi konkreettista ehdotusta. Ensinnäkin perusopetukseen käytettävä rahoitus on saatava maan keskiarvoa vastaavalle tasolle (787e/asukas > 976e/asukas). Vantaa on tehnyt viisaita päätöksiä satsatessaan liikenteeseen ja uusiin asuinalueisiin. Jatkuvasti ei voida kuitenkaan tinkiä kuntalaisten palveluista.

Toiseksi toimeentulotuen varassa elävien määrää on saatava putoamaan viidestä prosentista. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että joka kahdeskymmenes vantaalainen nostaa toimeentulotukea. Nykyistä monipuolisen työpaikkarakenteen lisäksi tarvitaan kohtuuhintaisen asumisen lisäämisestä.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

625


Vaalinumerokseni arvottiin 625. Kaverini sanoi, että kyseessä on todella iso numero.

Iso numero kertoo, että Vantaalla on paljon ehdokkaita. Ihmiset saavat valita edustajansa laajasta ja laadukkaasta ehdokasjoukosta. Eri puolueissa on todella hyviä tyyppejä ehdolla.

Minulle iso numero muistuttaa, että vaaleissa on tehtävä kova työ ihmisten luottamuksen ansaitsemiseksi. Jotta voisi pärjätä, on tavattava ja kohdattava ihmisiä. Politiikka on joukkuelaji, eikä näitä hommia tehdä yksin.

Politiikan haaste taitaakin olla siinä, että samaan aikaan on osattava katsoa ihmisiä silmiin ja tunnistettava arjen tarpeet että hallittava suuret numerot. Valituksi tuleminen vaatii paljon ääniä ja poliittisessa keskustelussa pyörii pitkälti kansantalouden luvut.

Politiikka onkin samaan aikaan matematiikkaa ja hengen taidetta. Sen vuoksi tämä on niin pirullisen haastava ja kiehtova laji. Haluan olla mukana siinä Vantaan päätöksentekoporukassa, joka ratkoo näitä haasteita yhdessä vantaalaisten ihmisten kanssa.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Vaalityö jatkuu


Kuntavaalityö vietiin eilen uudelle levelille. Kävin nappaamassa vaalikuvan Vantaan Tammistossa. Nämä kasvot tulevat näkymään kevään aikana myös Vantaan katukuvassa.

Viikonlopun aikana olen vastannut myös vaalikoneisiin. Poliitikon tehtävä ei ole helppo. Hyvin monimutkaisia kysymyksiä joutuu tiivistämään "kyllä tai ei" -vastauksen muotoon. Tämä on kuitenkin hyvää harjoittelua. Poliitikon tärkeimpiä tehtäviä on osata tehdä päätöksiä.

tiistai 28. helmikuuta 2017

Kiteyttämisen taito


Hyvät kiteytykset pitävät sisällään suuria ajatuksia. Helsingin piispaksi pyrkivä Teemu Laajasalo on kiteyttänyt vaaliteemansa muotoon ”sanassa, ajassa ja kasassa”.

En ole kuullut parempaa muotoilua kirkkomme haasteista. Kirkolla on vahva opillinen sanoma, mutta sen on toimittava tässä ajassa ja pysyttävä yhtenäisenä. Hajottamisen sijaan kirkko on rakennettava uudelleen vahvaan perustaan nojaten.

Näistä ajatuksista voi ammentaa oppia myös politiikkaan.

Laajasalo vieraili eilen Kristillis-Sosiaalisen Keskusta-Klubin kokouksessa keskustan puoluetoimistolla.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Ehdolle kuntavaaleissa

Tänään laitan nimeni paperiin. Olen ehdolla kuntavaaleissa, jos Vantaan Keskusta sen huomisessa kokouksessaan suo.

Päätös kypsyi helmikuun hiihtolenkeillä. Kun suksi ei luistanut riittävän liukkaasti, ajattelin, että parempi suunnata energiaa toiseen intohimoni kohteeseen, eli politiikkaan. Kuntakentän murros kiehtoo ja uskon, että minulla on annettavaa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja sportin asioihin.

Viisi pointtia, joiden pohjalta aioin toimia:

1. Kaupunkien, kuntien ja paikallisyhteisöjen merkitys kasvaa. Aikamme viheliäisiä ongelmia, kuten nuorten syrjäytymistä, köyhyyttä tai ilmastonmuutosta ei ratkaista vanhoilla keinoilla. Monimutkaisessa maailmassa ei päde suunnitteluyhteiskunnan opit eivätkä valtiomiesten käskyt, vaan tarvitaan entistä enemmän mahdollisimman lähellä ihmisiä tehtäviä järkeviä ratkaisuja.

2. Päätöksenteko muuttuu. Maakuntauudistuksen suunta on oikealainen. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle, on kunnilla enemmän tilaa hengittää ja keskittyä elinvoiman – koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja yritysyhteistyön kaltaisten asioiden edistämiseen. Kuntien toimintamahdollisuuksia parantaa myös valtakunnallisten normien väljentäminen ja erilaisten kokeilujen mahdollistaminen.

3. Koulutus on kaupungin tärkein tehtävä. Oppiminen on myös Suomen kohtalonkysymys – sen kautta voimme saavuttaa potentiaalimme yksittäisinä ihmisinä ja kansankunta. Kunnissa tehdään niitä koulutusratkaisuja, jotka näyttävät maamme tulevaisuuden suunnan. Olen toiminut monissa sivistyksen tehtävissä – opiskelijana, lukion tuntiopettajana, opiskelijapoliitikkona, sivistysvaliokunnan puheenjohtajan avustajana, eduskuntaryhmän sivistyspoliittisena sihteerinä sekä hallitusneuvotteluissa koulutuksen ja osaamisen työryhmän sihteerinä. Olisi hienoa antaa oma panos myös kotikaupungin asioiden edistämiseen ja oppia samalla itsekin uutta.

4. Vantaalla tapahtuu paljon positiivista. Työpaikkoja on enemmän kuin työikäisiä, lentokenttäkaupunki on Suomen portti maailmalle ja tehdyt investoinnit luovat uutta hienoa kaupunkikuvaa. Itse olen ylpeä kivistöläinen – kehäradan varrelle on syntymässä moderni ja hyvien yhteyksien päässä sijaitseva asuinalue kivijalkaliikkeineen ja viheralueineen. Vantaalaiset poliitikot eri puolueissa ovat tehneet hienoja työtä, ja tätä pitää jatkaa.

5. Eriarvoisuuden kasvulle stoppi. Kolikolla on aina kääntöpuolensa. Kasvun hedelmät eivät jakaudu Vantaalla kaikille ja myös kaupunginosien välillä on liian suuria eroja. Tulevien ratkaisujen ja investointien pitää tukea koko kaupungin hyvinvointia. Haluan tehdä duunia niiden vantaalaisten puolesta, joiden ääni ei muuten kuulu.

On innostavaa lähteä mukaan vaalikentille. Politiikkaa ei tehdä kuitenkaan yksin. Kaikki jeesi on kampanjassa tarpeen. Toivottavasti voit olla tavalla tai toisella mukana!