Sivut

sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Työttömyyden nujertaminen on Vantaan ykköskysymys

Korona-aikana olemme tottuneet seuraamaan päivittäin uusien koronatapausten lukumäärää. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoikin Ylen tämän viikon televisiotentissä osuvasti, että koronan jälkeisen jälleenrakentamisen tärkeimpiä mittareita ovat uusien avoimien työpaikkojen tai syntyvyyden kaltaiset tekijät.

Suomessa työttömyyden hoidon kannalta avainasemassa ovat suuret kaupungit. Lukumääräisesti työttömyys on pahinta maamme kuudessa suurimmassa keskuksessa mukaan lukien Vantaalla. Samaan aikaan näillä paikkakunnilla on eniten avoimia työpaikkoja. Osaavasta työvoimasta on huutava pula. Työ ja sen tekijät eivät kohtaa.

Surkean yhtälön selitys löytyy vaikeasti työllistyvien kasvavasta joukosta. Meillä on Suomessa yhä suurempi määrä, yli 150 000 syrjäytynyttä ihmistä, joilta puuttuvat riittävä koulutus ja työkokemus. Heidän työttömyysjaksonsa venyvät ja työllistyminen käy aina vain vaikeammaksi osaamis- ja koulutusvaatimusten kasvaessa.

Tärkein työ ihmisten työllistämiseksi tehdäänkin suurissa kaupungeissa. Vantaalla työttömyyden hoito onkin tulevan valtuustokauden tärkein kaupunkipoliittinen kysymys. Työllistämistemppujen sijaan tarvitaan aitoja rakenteellisen tason muutoksia, joilla ihmiset pääsevät työnsyrjään kiinni.

1) Työllisyyspalvelut on tuotava lähemmäs ihmistä. Hallitus päätti puoliväliriihessään siirtää työllisyyspalvelujen järjestämisen kuntien vastuulle. Kysymys ei ole vain hallinnollisesta muutoksesta, vaan siitä, että tukea tarvitsevista ihmistä kannetaan huolta mahdollisimman lähellä.  Vantaalla on luotava työllisyyspalvelujen malli, jossa työttömyyden riskiä pienennetään esimerkiksi koulutuksen, kotouttamisen ja ennalta ehkäisevien työllisyyspalvelujen keinoin. Lisäksi jokaisella työllisyyspalveluja tarvitsevalla on oltava mahdollisuus omaan vastuuhenkilöön. Nykyistä omavalmentajamallia pitää kehittää entisestään.

2) Koulutusta ja työntekoa on voitava yhdistää nykyistä joustavammin. Oppisopimuskoulutusten määrää on lisättävä. Oppisopimuskoulutuksella puututaan samanaikaisesti työttömyyden kahteen keskeiseen juurisyyhyn, eli matalaan koulutustasoon ja työkokemuksen puutteeseen. Vantaan ammattiopisto Varian toiminnassa on panostettava entistäkin vahvemmin oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.

3) Nuorten syrjäytymiskierre on katkaistava. Vantaalla on vahvistettava etsivän nuoristyön resursseja sekä luotava nuorten kokonaisvaltainen palvelujärjestelmä koulutuksen, nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen välille. Nuoren elämä on yksi kokonaisuus, ja tämän näyttävä myös palveluissa. Lisäresurssien sijaan olennaisin kysymys on, miten käytämme nykyiset voimavarat mahdollisimman toimivalla tavalla. Tavoitteena pitää olla, että jokaisella tukea tarvitsevalla nuorella on mahdollisuus luottohenkilöön – palveluluukulta toiselle siirtely ei ratkaise yhdenkään syrjäytymisvaarassa olevan tilannetta.  Järjestöjen ja kolmannen sektorin panosta tarvitaan toimivan ja ihmislähtöisen mallin rakentamiseen.

 

torstai 27. toukokuuta 2021

Työni jatkuvat tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustajana


Työni jatkuvat tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen erityisavustajana. Samalla yksi ympyrä sulkeutuu. Innostuin politiikasta vuonna 2009 keskustaopiskelijoiden hallituksessa, jossa puhetta johti muuan oikeustieteen ylioppilas. Myöhemmin työskentelin keskustan nuorisoliittoa vetäneen Antin apuna kansainvälisten ja poliittisten asioiden asiantuntijan tehtävässä.

Opiskelija- ja nuorisopolitiikan vuosina syttyi myös oma kipinäni sivistys- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä kohtaan. Intohimo on kantanut näihin päiviin asti. Vuosien varrella matkaan on tarttunut - ainakin toivottavasti -  hieman osaamistakin.

Kokemuksesta voin sanoa, että Antti on todellinen politiikan ammattimies. Hän osaa asiat ja tietää miten tavoitteet viedään maaliin. Sivistys, koulutus ja kulttuuri saavat lujan puolustajan. Hienoa työskennellä Antin tukena myös hänen uudessa tehtävässään.

Samalla haluan kiittää valtiovarainministeriksi siirtynyttä Annika Saarikkoa mahdollisuudesta toimia hänen avustajajanaan kahdessa eri pätkässä. Joka päivä on tullut opittua uutta elämästä ja yhteisten asioiden hoitamisesta. Olen varma, että Annika kääntää myös Keskustan uuden nousun tielle.

tiistai 25. toukokuuta 2021

Ehdolla numerolla 464!

Huomenna käynnistyy kuntavaalien ennakkoäänestys.


Kampanja on edennyt hyvin. Ihmisten tapaaminen on jäänyt koronan vuoksi harmittavan vähiin, mutta onneksi sosiaalisen median kautta on voinut tavatta uusia ihmisiä.

Myös vaaliteemani ovat saaneet vastakaikua. Sivistyksen, oikeudenmukaisuuden, vastuullisen taloudenpidon ja koko kaupungin kehittämisen puolesta on ollut helppo puhua.

Eilen kävin hakemassa vaalien loppukiriin tarvittavia lisäkierroksia kevätkauden ensimmäiseltä rullahiihtolenkiltä. Kivistön lähiseuduilla oli mukava rullailla kihlattuni pyöräillessä vieressä.

Tämä vaaliprojekti on tarkoitus viedä maaliin asti. Siinä tarvitaan kuitenkin kaikkien vantaalaisten apua. Olen nöyrin mielin käytettävissänne!

lauantai 22. toukokuuta 2021

Ennakkoäänestys lähenee


Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Sainkin mukavan haasteen tiivistää tärkeimmät teemani muutamaan pääviestiin.

Kokemukseni valtakunnan politiikan taustatehtävistä ovat ovat opettaneet, että tärkein työ ihmisten arjen eteen tehdään "konehuoneen puolella" suomalaissa kunnissa. Kuntapolitiikassa pitää välttää ehdottomia kantoja ja ideologista poteroitumista. Päätöksiä saadaan aikaan vain puolueiden välisellä hyvällä yhteistyöllä.

Minulla on kova halua päästä pitämään sivistyksen, lähiluonnon ja heikoimpien puolta kotikaupungissani Vantaalla. Näossä onnistutaan vain, jos talous ja työllisyys pidetään kunnossa.


perjantai 21. toukokuuta 2021

Vaaliesite

Vaalityötäkin on mukavampi tehdä yhteistyössä. Kukaan ei pärjää yksin, vaan tarvitaan koko listan yhteistä menestystä. Yhteinen tekeminen ja sopiminen ovat välttämättömiä edellytyksiä myös kotikaupungin ihmisten asioiden hoidossa.  

Teimmekin mainioiden ehdokaskollegoiden kanssa yhteiset esitteet vantaalaisten iloksi. Näin voimme nostaa esille useampia listaltamme löytyviä erinomaisia ehdokkaita. 

Viikonloppulenkki tuleekin tehtyä "luukutuksen" merkeissä.

keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Miksi Keskusta?

Moni on kysynyt syitä puoluevalinnalleni. Minulla oli tänään oiva mahdollisuus pohtia teemaa, kun mentorini Seppo Kääriäinen oli kutsunut koolle palaverin politiikan keskikenttä tutkimushankkeeseensa liittyen.

Liityin keskustan jäseneksi lukioikäisenä. Kansainvälisistä kysymyksistä, ympäristöasioista ja sivistyspolitiikasta kiinnostuneelle keskusta tuntui luontevalta valinnalta. Keskustan erottui muista puolueista maanläheisellä pragmaattisuudellaan. Keskustassa ajateltiin suuresti, mutta toimittiin käytännönläheisesti yhteistyötä korostaen. Tunsin myös fiksuja keskustalaisia, jotka rohkaisivat epäilevää nuorta miestä mukaan.

Politiikan mielenmaisema on muuttunut kymmenen vuoden takaisesta huomattavan paljon. Aiemmin trendinä oli puolueiden keskustahakuisuus. Keskustan rinnalla toimivat keskustavasemmistolainen SDP ja keskustaoikeistolainen kokoomus. Tie suureksi puolueeksi kävi maltillisen keskiluokan sydämien kautta.

Tänä päivänä kolmen suuren puolueen asetelmasta on siirrytty usean keskisuuren puolueen aikaan. Samalla puolueet joutuvat käymään sisäistä identiteettikamppailuaan. Kun kannattajapohja kapenee, nousee avainkysymykseksi, pitääkö linjaa raivata keskeltä omaan aatteelliseen nurkkaansa vai onko avarammalle ajattelulle tilaa jatkossakin?

Viime vuosien kehitys on ollut, että poliittinen vasemmisto on vasemmistolaistunut, oikeisto oikeistolaistunut, vihreät vihertyneet ja populistit menneet äärioikealle. Samalla puolueiden yhteistyötyökyky on heikentynyt. Ratkaisujen etsimistä tärkeämmäksi periaatteeksi on tullut oikeassa olemisen tarve.

Keskustan kannalta muutos tarkoittaa ennen kaikkea kahta asiaa. Ensinnäkin poliittiseen keskustaan syntyy tilaa. Tämä on sekä uhka että mahdollisuus. Puolue voi löytää paikan suomalaisen politiikan keskivoimana ja ratkaisuntekijänä. Toisaalta vaarana on varsinkin hallituspoliittisessa asemassa jauhautua kumppanien värin mukaan. Toiseksi keskusta joutuu pohtimaan omaakin suhdettaan kapenevaan kannatuspohjaansa. Keskustan tärkeitä tehtäviä ovat aluepolitiikan ja maaseutuelinkeinojen puolesta puhuminen. Keskustassa on mietittävä, hoitaako niitä paremmin vahva yleis- vai tavoitteitaan rajaava puolue?

Minulla riittää uskoa, että vahvaa yleispoliittista keskustaa tarvitaan jatkossakin. Tästä on monia hyviä kansainvälisiäkin esimerkkejä, kuten sisarpuolueidemme menestys Hollannissa, Tanskassa ja Kanadassa tai tuoreimpana Norjassa. Puoluekentän hajaantuessa tarvitaan juurevaa, mutta tulevaisuuteen suuntautuvaa ratkaisukeskeistä ja yhteistyökykyistä politiikkaa.

Näistä lähtökohdista keskusta tuntuu luontevalta puoluevalinnalta myös omassa kotikaupungissani Vantaalla. Emme ole suuri, mutta kulkiessamme pari askelta edeltä ja tekemällä hyvää yhteistyötä eri suuntiin voimme olla kokoamme suurempi tekijä työssä kaupunkilaisten parhaaksi.

 

maanantai 17. toukokuuta 2021

Talous kuntoon, työttömyys nujerrettava

Politiikan tärkeimpiä kysymyksiä on, miten arvot ja ihanteet sovitetaan yhteen yhteiskunnan rajallisten resurssien kanssa. On helpompi osaoptimoida ja vaatia rahoitusta yhdelle sektorille muut unohtaen. Vaikeampaa on rakentaa eheää kokonaisuutta kaikki risteävät tarpeet huomioiden.

Tämän vuoksi talouspolitiikka on politiikan ruisleipälaji – välttämätön hyve. Kuntavaaleihin valmistautuakseni kävinkin viikonlopun aikana läpi Suomen ja kotikaupunkini Vantaan ajankohtaista taloustilannetta.

Maailmantalouden positiivisten näkymien on ennakoitu tuovan Suomeen jopa "aikamoiset juhannustanssit". Kun vientimme lähtee vetämään, lisää se kuhinaa myös omalla lentokenttäalueellamme.

Mahdollinen vetoapu tulee ulkoapäin. Omiin toimiin tuleva talouskasvu ei perustu kuin pieniltä osin. Taloutemme ja yhteiskuntamme syvät perusongelmat, kuten väestön ikääntyminen eivät myöskään katoa mihinkään.

Olen kursailemattoman talouspolitiikan kannattaja. Talouden noususuhde antaa meille aikaa laittaa perustaamme jälleen kuntoon. Tarvittavat työllisyyttä ja yhteiskunnan pyörien pyörimistä tukevat rakenteelliset uudistukset kannattaa tehdä hyvän sään aikana. Näin uskallamme tehdä myös tarvittavat panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja investointeihin, jotka luovat meille kestäviä kasvun eväitä myös tulevaan.

Jos emme uskalla lähteä uudistusten ja elinvoiman tielle, johtaa se ennen pitkää hyvinvointiyhteiskuntamme olemassaoloa uhkaaviin leikkauksiin tai uutta kasvua syöviin veronkorotuksiin.

Vantaan taloustilanne muistuttaa paljon koko Suomen näkymää. Vantaa oli 2010-luvun suurimpia onnistujia. Nujersimme suurimmat taloudelliset ongelmamme. Entinen kaupunginjohtajamme Kari Nenonen nimettiinkin pari viikkoa takaperin vuosikymmenen kuntajohtajaksi.

Uuden vuosikymmenen ja koronan myötä törmäsimme kuitenkin seinään. Olemme tällä hetkellä yksi pahimmista negatiivisen rakennemuutoksen alueista.

Talouden noususuhdanne ja valtion kunnille jakama merkittävä taloudellinen tuki antavat myös meille vantaalaisille uuden mahdollisuuden. Meidän pitää laittaa taloutemme perusteita paremmalle tolalle. Tarvitaan elinkeinorakennetta monipuolistavia investointeja sekä toimia koulutus- ja osaamistason nostamiseksi. Kaupungin ja valtion on tärkeää toimia yritysten rinnalla.

Tulevaisuuteen panostaminen edellyttää sitä, että pidämme maltin valttinamme. Juoksevia menoja ei ole varaa tulevina vuosina lisätä. Myöskään veronkorotuksiin ei pidä ryhtyä, koska ne syövät uuden kasvun ja tulevaisuuden hyvinvoinnin eväitä.

lauantai 15. toukokuuta 2021

Vehreys kuuluu kaupunkilaistenkin arkeen

Pienen nilkkavamman jälkeen oli mukava palata tänään jälleen lähiluontoon. Vajaan parin viikon lenkkitauon aikana mieli on ollut hieman rauhaton.

Korona-ajan etätyön parhaita puolia on ollut, että luonnossa liikkumista on voinut lisätä tuntuvasti. Lenkkikilometrit niin jalkojen, pyörien kuin suksien päällä ovat kääntyneet mukavasti kasvu-uralle.
Hyvä kotiympäristö on sellainen, että voi mennä ulos lähimetsään tai -puistoon nauttimaan raikkaasta ilmasta ja luonnon vehreydestä.
Tämän pitää olla myös kaupunkikehittämisen ykköslähtökohtana. En ole mikään köyhän miehen Rousseau, joka haluaisi lähteä luomaan Vantaasta taantuvaa kaupunkia. Pääkaupunkiseudun kasvun pitää kuitenkin tapahtua sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävällä tavalla. Rakentamista ei pidä lisätä lähiluonnon kustannuksella.
Tulevien kuntavaalikauden osalta meikäläisellä onkin ohjelmassa pari keskeistä kaupunkisuunnitteluun liittyvää prinsiippiä:
1) Väljyyttä ja vihreyttä Vantaan kehittämiseen. Rakentamisessa on varmistettava, että ihmisillä on nopea pääsy lähiluontoon. Olemassa olevilla asuinalueilla pitää vahvistaa lähiluontoa ja alueiden vehreyttä.
2) Lisää luontoreittejä-, pyöräteitä ja ulkoilumahdollisuuksia. Liikkumisesta on tehtävä ihmisille naurettavan helppoa. Panostus toimivaan arkeen tuo mukanaan paljon hyvää, kuten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä kannustaa esimerkiksi jättämään auton kotiin.

perjantai 14. toukokuuta 2021

464

Vaalityön tärkeimpiä virstanpylväitä on ehdokasnumeron arvonta. Nimeni perässä kokeilee seuraavan kuukauden ajan numerosarja 464.

Ensi-istumalta luku tuo mieleen komean ihmisten yhteisöllisyydestä kertovan virren, joka kuvaa myös omaakin ajatteluani. Kukaan meistä ei pärjää täällä ilman toisten apua.
"Toistamme tarvitsemme,
syliä avointa,
vanhemman kokemusta
ja lapsen katsetta.
Kohtaamme pettymykset,
ilot ja yllätykset
toistemme rinnalla."
Konkreettisemmin ajatuksiini voit tutustua esim. vaalikoneista, joita eri mediat parhaillaan julkaisevat. Linjani voisi tiivistää esim. seuraavalla tavalla:
1) Olen aina vantaalaisten käytettävissä. Lupaan kuunnella ja viedä ihmisten viestiä päätöksentekoon.
2) Kaupunkia on kehitettävä ihmisten ehdoilla. Kaiken päätöksenteon mittana pitää olla hyvä arki – toimivat palvelut ja viihtyisät asuinympäristöt.
3) Lupaan tehdä töitä koulutuksen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen puolesta. Sivistyksen avulla luodaan parhaat uuden kasvun ja hyvinvoinnin eväät.

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Kohti vaaleja

Eilen päättyi kesäkuussa käytävien kuntavaalien ehdokasasettelu. Minulla on upea mahdollisuus olla mukana Vantaan Keskustan 61 ehdokkaan hienossa joukkueessa. Ehdokasmäärämme nousi merkittävällä tavalla edelliskertaisesta ja kotikaupunginosassamme Kivistössä on monta erinomaista ehdokasta. Meillä on todellinen mahdollisuus yllättää.

Vaalityön ensimmäinen askel on jo hoidettu, eli vaalikuva on valmiina. Ensi viikolla arvotaan vaalinumerot. 
 
Seuraavaksi luvassa on vaalikoneiden täyttämistä. Kysymysten trendinä näyttää olevan ns. arvokysymysten painoarvon kasvu. Ne haastavat tällaista pragmaattista politiikan taustatoimijaa "mukavalla tavalla" miettimään yhteiskunnallisia kysymyksiä pintaa syvemmältä. Politiikassa ei voi toimia vain omilla vahvuusalueillaan, vaan yhteisten asioiden hoitamisessa on uskallettava ottaa haltuun myös vieraampiakin teemoja. 
 
Olen valmistautunut vaaleihin käymällä keskusteluja lukuisten vantaalaisten kanssa. Näistä on hioutumassa oma ohjelmani tulevan valtuustokauden tärkeimmistä kysymyksistä.
 
Ensinnäkin kaupungin elinvoiman ja työllisyyden eväitä pitää monipuolistaa. Lentokenttäalue on mahdollistanut kaupunkimme nousun, mutta koronan aikana olemme huomanneet sen haavoittuvuuden. Kaikkia munia ei kannata panna samaan koriin. Vantaalla on myös keskeisenä haasteena, että työt ja sen tekijät eivät kohtaa - meillä on samaan aikaan työttömyyttä ja suurta työvoimapulaa.
 
Toiseksi koulutus ja uuden oppiminen pitää nostaa kaupungin tärkeimmäksi painopisteeksi varsinkin sote-uudistuksen jälkeen. Koulutus on paras turva kasvavaa syrjäytymistä vastaan ja paras vauhdittaja elpymisella ja uudelle kasvulle. Lasten ja nuorten koulutuksen lisäksi Vantaalla pitää parantaa erityisesti aikuisväestön mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista. 
 
Kolmanneksi kaupungin kehittämisen lähtökohtana pitää olla viihtyisät asuinalueet. Vantaalla on varmasti edelleenkin kasvun varaa, mutta sitä ei pidä tehdä lähiluonnon ja ihmisen kokoisten asuinalueiden kustannuksella. Muuten menetämme keskeisen vahvuutemme.