Sivut

maanantai 14. kesäkuuta 2021

Kiitos!

Lämmin kiitos vantaalaisille, 113 ihmisen luottamus vetää mielen nöyräksi! Tuolla porukalla täyttäisi parikin ruuhkabussia. Äänimäärä ei riitä valintaan, mutta oli hienoa laittaa itsensä likoon yhteisen asian puolesta.

Vantaan valtuustoon valittiin erinomaisia ehdokkaita eri puolueista. Oma ryhmäni keskusta näyttää menettävän harmittavasti yhden paikan. Tulevalla valtuustokaudella meitä edustaa kahden edustajan osaava valtuustoryhmä, joka on varmasti kokoaan suurempi tekijä. 


Valtakunnallisesti olen erittäin iloinen siitä, miten gallupit kumottiin äänestyspaikoilla. Ihmiset antoivat äänensä ehdokkaille, joihin he luottavat paikallisten asioiden hoitamisessa. Keskusta näytti, että sillä on jatkossakin tärkeä paikkansa suomalaisten luottopuolueena.

lauantai 12. kesäkuuta 2021

Vaalipäivä



Kevään hieno projekti saapuu huomenna päätökseen. Keskustalaisten ministerien tukena tekemäni päivätyön rinnalla on ollut hienoa laittaa myös itsensä likoon.

Turuilla, toreilla ja somessa on tullut tavattua lukuisia vantaalaisia. Kohtaamista on tarttunut matkaan lukuisia uusia ideoita.

Pyydänkin huomenna nöyrästi vantaalaisten tukea, jotta pääsisin valtuutettujen ja luottamushenkilöiden porukkaan, joka on ratkaisemassa kaupunkimme yhteisiä haasteita. Vaalinumeroni on 464!

Yleisesti näihin vaaleihin käydään mielenkiintoisista asetelmista - niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Puolueiden kannatuslukemisssa on tapahtunut suuria muutoksia. Moni empii vielä omaa ehdokastaan. Kuntaavaalien tulos ratkaistaankin huomenna äänestyspaikoilla.

Oma puolueeni Keskusta on virittämässä vaalien loppusuoralla todellista yllätystä. Keskustan listoilta löytyy luotettavia ihmisiä, joille on helppo antaa äänensä. Näin on myös meillä Vantaalla, jossa Keskustalla on monipuolinen 61 ehdokkaan kattaus eri puolilta kaupunkia ja eri ammattiryhmistä tulevista ihmisistä.

Näiden vaalien harmittava tunnuspiirre on ollut puolueiden ja ehdokkaiden välisten erojen korostaminen. Liian monelle ehdokkaalle tuntuu tärkeämmältä olla oikeassa kuin tehdä ratkaisuja.

Oma poliittinen ohjenuorani on, että jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä parempia asioita. Oman selustan tai asemien turvaamisella ei pötkitä pitkälle, eikä rakenneta parempaa kaupunkia.

Vantaalla tarvitaankin enemmän yhdessä tekemisen meininkiä. Kaikista puolueista löytyy onnea  poliitikkoja, joilla on ratkaisukeskeinen ja tulevaisuuteen katsova ote. Tämän pohjalta on hyvä lähteä ratkomaan  Vantaan yhteisiä haasteita, jotka ovat koronan myötä kasvaneet hyvinkin suuriksi.

Viimeiset esitteet on jaettu ja vaalityö on tehty. Ansaitun lauantaisaunan myötä jännitämään huuhkajien historiallista EM-ottelua!

torstai 10. kesäkuuta 2021

Ohjelmani valtuustokaudelle

Viime vuosina olen saanut toimia näköalapaikalla keskustalaisten ministerien ja kansanedustajien avustajana. Matkaan on tarttunut kokemusta tiukoista päätöksentekotilanteista sekä oppia viisailta ja kokeneilta päättäjiltä.

Parhaillaan avustan tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustajana. Aiemmin työskentelin valtiovarainministerin erityisavustajana. Näissä tehtävissä minulla on kertynyt vankkaa osaamista koulutukseen, talouteen ja kunta-asioihin liittyvissä kysymyksissä.

Kuntavaalien myötä minulla on kasvanut halu antaa hieman omasta ajastani ja tehdä hommia kotikaupunkini parhaaksi. Kokemukset valtakunnallisesta päätöksenteosta ovat opettaneet, miten tärkeä merkitys paikallisen tason vaikuttamisella on. Lainsäädännöllä luodaan puitteet, mutta merkittävimmät ihmisten arkeen vaikuttavat päätöksen tehdään ”konehuoneen puolella” suomalaisissa kunnissa.

Olen valmistautunut vaaleihin käymällä keskusteluja lukuisten vantaalaisten kanssa. Näistä kohtaamisista on hioutunut oma ohjelmani tulevan valtuustokauden tärkeimmistä kysymyksistä.

Ensinnäkin kaupungin elinvoiman ja työllisyyden eväitä pitää monipuolistaa. Lentokenttäalue on mahdollistanut kaupunkimme nousun, mutta koronan aikana olemme huomanneet sen haavoittuvuuden. Kaikkia munia ei kannata panna samaan koriin. Vantaalla on myös keskeisenä haasteena, että työt ja sen tekijät eivät kohtaa - meillä on samaan aikaan työttömyyttä ja suurta työvoimapulaa.

Toiseksi koulutus ja uuden oppiminen pitää nostaa kaupungin tärkeimmäksi painopisteeksi varsinkin sote-uudistuksen jälkeen. Koulutus on paras turva kasvavaa syrjäytymistä vastaan ja paras vauhdittaja elpymisella ja uudelle kasvulle. Lasten ja nuorten koulutuksen lisäksi Vantaalla pitää parantaa erityisesti aikuisväestön mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista.

Kolmanneksi kaupungin kehittämisen lähtökohtana pitää olla viihtyisät asuinalueet. Vantaalla on varmasti edelleenkin kasvun varaa, mutta sitä ei pidä tehdä lähiluonnon ja ihmisen kokoisten asuinalueiden kustannuksella. Muuten menetämme keskeisen vahvuutemme.

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Kirjastojen puolesta

Liikunnan ohella lukeminen on toinen intohimoni. Paljosta on kiittäminen hienoa kirjastolaitostamme. Ennen vietin sen verran paljon aikaa Martinlaakson kirjastossa, että osasin monen osaston aineiston lähes ulkoa. Nykyään käytän Kivistön uuden lähikirjaston palveluja.

Luen edelleen paljon. Se on paras tapa heittää aivot narikkaan ja puhdistaa mieli politiikan ja hallinnon kielestä.  Viihdyn niin kaunokirjallisuuden, historian kuin yhteiskunnallisen kirjallisuuden parissa.


Viime vuosina paheekseni on tullut kirjojen ostaminen. Seuraavaksi pitäisikin hankkia uusi kirjahylly. Saisin käyttää kirjastojen palveluja enemmänkin. 


Maksuttomat ja kaikkien saatavilla olevat kirjastopalvelut ovat tärkeä osa suomalaisen sivistyksen suurta tarinaa. Suomen yli 750 yleistä kirjastoa ja 140 kirjastoautoa mahdollistavat sen, että sivistys on kaikkien suomalaisten saatavilla. Digitalisaatio on parantanut kirjastopalvelujen saatavuutta merkittävällä tavalla. Palveluista on tullut entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia.


Fyysisillä kirjastoilla on silti erittäin tärkeä merkitys. Ne eivät ole pelkästään kirjojen lainaamiseen tarkoitettua paikkoja, vaan ihmisten yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja. Kirjojen lisäksi kirjastoista saa videoita, musiikkia, pelejä, leluja ja urheiluvälineitä. Kirjastolaitoksemme niin vahva, että sitä voi kehittää tulevaisuudessa pitkälle eteenpäin – vain mielikuvitus on rajana.


Vantaalla on tehty pienistä määrärahoista huolimatta hienoa työtä kirjastotoimen kehittämiseksi. Tätä työtä pitää tukea ja vahvistaa. Lähikirjastoja tarvitaan edelleen.


Tulevaisuuden kunnassa sivistys on suurin yksittäinen politiikan sektori. Tämä avaa monia myös kirjastojen kehittämiselle. 

lauantai 5. kesäkuuta 2021

Vantaan yliopisto

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko herätti viime syksynä keskustelua kysymällä, olisiko Suomessa uuden yliopiston perustamisen aika.

Konkreettisesti Saarikko halusi sanoa, ettei korkeakoulujärjestelmämme ole ikinä valmis. Maailma ympärillämme muuttuu sen verran nopeasti, että myös yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta vaaditaan uutta ajattelua.

Keskeisin kysymys on osaamis- ja koulutusvaatimusten jatkuvaan kasvuun vastaaminen. Vanhoja työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy koko ajan. Uusissa työpaikoissa tarvitaan entistä useammin korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista. Yksilötasolla koulutus on paras työllistymisen turva ja elämässä pärjäämisen tae.

Toinen koulutuksen keskeinen muutosilmiö on, että meidän jokaisen on päivitettävä osaamistamme jatkuvasti. Osaaminen vanhanee nopeasti, joten nuorena opiskeltu ei kanna enää läpi työuraa. Tulevaisuudessa työntekoa ja opiskelua pitääkin voida yhdistellä jouhevasti työuran eri vaiheissa.

Näistä syistä korkeakoulutuksen tarjontaa pitää laajentaa. Lisäksi eri alojen ja alueiden osaamistarpeisiin pitää pystyä vastaamaan nykyistä jouhevammin.

Meidän pitääkin löytää Suomessa uudenlaisia tapoja järjestää korkeakoulutusta. Koulutusta on vietävä sinne, missä sitä ei ole vielä tarjolla. Tarvitaan lisää ajasta ja paikasta riippumattomia opiskelumahdollisuuksia sekä liikkuvia kampuksia. Lisäksi korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä on tiivistettävä, jotta koulutusta voitaisiin järjestää työn yhteydessä. Myös korkeakoulutukseen on tuotava oppisopimuskoulutuksen kaltainen työpaikalla tapahtuvan kouluttaumisen malli.

Pohdinta uudesta yliopistosta on luonnollisesti herättänyt kysymyksen siitä, minne uusi korkeakoulu sijoittuisi. Suomessa on monta koulutuksellista kapeikkoa, joissa tarvetta uudelle yliopistolle varmasti olisi.

Yksi näistä on Vantaa, joka ei ole historiansa varrella profiloitunut merkittävänä koulutuskaupunkia - ainakaan korkeakoulutuksen saralla. Vantaan taloudellista kasvua on vauhdittanut yrittäjävetoinen teollisuustyö. Tähän tulemme nojaamaan jatkossakin. Kriittinen kysymys kuitenkin on, että osaamis- ja koulutusvaatimusten kasvaessa Vantaan kasvun esteeksi uhkaa nousta pula osaajista. Vanha koulutustarjonta ei enää riitä tulevaisuuden maailmassa.

Vantaalle onkin perustettava oma "yliopisto". En tarkoita tällä fyysistä kampusta, vaan aivan uudenlaista edelläkävijyyttä. Vantaan pitäisi lähteä rakentamaan itsestään jatkuvan oppimisen superkaupunkia, jossa yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja jokaisella vantaalaisella on mahdollisuus hankkia korkeaa osaamista läpi työuransa.

Tämän kaltaisen toimintamallin rakentaminen on Vantaan pärjäämisen elinehto, mutta samalla myös mahdollisuus nousta suunnannäyttäjäksi suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Tulevalla valtuustokaudella Vantaan onkin otettava aktiivinen rooli korkeakoulukysymyksissä.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

Vantaan raitiotie

Vantaalla kuntavaalien tärkeimmäksi yksittäiseksi kysymyksesi näyttää nousseen Vantaan raitioyhteyden rakentaminen. Suunniteltu ratikkayhteys kulkisi Mellunkylästä ja Hakunilasta Tikkurilan kautta lentoasemalle.

Suhtaudun liikenneyhteyksien ja erityisesti poikittaisliikenteen kehittämiseen lähtökohtaisen positiivisesti. Esimerkiksi kehärahan rakentaminen on osoittautunut viisaaksi investoinniksi. Kehärata on tehnyt Vantaasta yhtenäisemmän kaupungin. Uskon, että Vantaan ratikalla olisi vastaavia positiivisia vaikutuksia.

Minua kuitenkin huolettaa ratikkayhteyden korkeat kustannukset. Ratikan kannattavuus perustuu radan varrelle tapahtuvan asuntorakentamiseen tuntuvaan lisäämiseen.

Vantaalla on edelleen varaa kasvaa, mutta kasvun pitää tapahtua kestävällä tavalla. Olen huolissani siitä, syntyisikö uusista kaupunginosista liian tiiviitä asuinalueita, joissa ei ole enää luontoa lähellä.

Vaikka kannatankin ratikkahanketta ja muita kaupungin kehittämiseksi tehtäviä rohkeita investointeja, ei niitä pidä edistää hinnalla millä hyvänsä. Toimiva liikenne ja hyvä asuminen pitää voida yhdistää jatkossakin. Näiden reunaehtojen pitää toteutua ennen kuin olen valmis painamaan vihreää nappia ratikkainvestoinnin puolesta. Asia vaatiikin vielä huolellista jatkoselvittelyä ja tarkempia kustannuslaskelmia ennen lopullista päätöksentekoa.